Vieraskynä 1.6.2022
Me kaikki kaipaamme ihmissuhteita – toiset enemmän, toiset vähemmän. Yksinäisyys on normaali reaktio, mikäli kaipaa olemassa olevilta ihmissuhteiltaan jotain enemmän tai määrällisesti lisää ihmissuhteita. Tunteena se on aina yksilöllinen, mutta kuitenkin samaan aikaan universaali, satuttava kokemus ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä.
SPR:n yksinäisyysbarometrin mukaan yksinäisyys koskettaa joka toista Suomessa asuvaa. Yli puolella yksinäisyys on jatkunut pidempään kuin vuoden. Kun kukaan ei näe, eikä kuule, voi omat ajatukset kääntyä hyvin toivottomiksi. Yksinäisyys tuntuu painavana viittana harteilla, eikä se yllä kehtaa lähteä ulos.
Yksinäisyyttä voi kokea kuka tahansa riippumatta omasta iästä, sosioekonomisesta asemasta tai elämäntilanteesta. Yksinäisyys voi hiipiä elämään erilaisissa elämän muutoskohdissa, kuten muuttaessa uudelle paikkakunnalle, vaihtaessa työpaikkaa tai jonkin läheisen ihmissuhteen päättyessä. Yksinäisyyttä voi kokea, kun arjessa ei ole ketään kenen kanssa jakaisi omaa elämäänsä, mutta yksinäinen voi olla myös silloinkin, kun ympärillä on ihmisiä.
“Minulla on ihmisiä elämässäni, mutta tuntuu ettei kukaan todella tunne minua. Tuntuu, että minulla on vähän yhteistä muiden kanssa.”
Yksinäisyyteen voi usein liittyä häpeää ja alemmuuden tunnetta. Vaikka ihminen tunnistaisi oman jaksamisensa heikkenevän ja yksinäisyyden syventyvän, voi avun pyytäminen ja omasta tilanteesta kertominen tuntua ylitsepääsemättömältä kynnykseltä. Yksinäisyyttä kokeva voi myös helposti ajatella, että yksinäisyys on omaa syytä.
“Pakkohan minussa on jotain vikaa olla, kun ihmiset häviävät ympäriltä.”
Yksinäisyyden kokemukseen liittyy usein ajatus, että siihen ei voi vaikuttaa, ja sen vuoksi asian kanssa jää helposti yksin. Yksinäisyyttä kokeva saattaa myös ajatella, että yksinäisyydestä on turhaa puhua, sillä muut eivät voi tehdä asialle mitään – toinen ei voi löytää minulle ystävää tai poistaa pahaa oloa. Yksinäisyyden tunnistaminen, jakaminen ja sen äärelle pysähtyminen ovat kuitenkin ensimmäiset ja suurimmat askeleet yksinäisyyden lieventämisessä. Yksinäisyys ei poistu itsestään vähättelemällä tai välttelemällä omaa kokemusta.
Yksinäisyyden ensiapupakkaukseen voisi kuulua seuraavanlaisia asioita:
Tutkaile ja sanoita yksinäisyyden kokemusta ensin itsellesi. Tällöin siitä voi olla helpompaa kertoa myös jollekin läheiselle tai ammattiauttajalle.
Kokeile suhtautua itseesi mahdollisimman myötätuntoisesti, vaikka se tuntuisi haastavalta. Itsesyytökset ja moitteet antavat vain lisää voimaa yksinäisyyden tunteelle.
Tee pieni päätös haluta itsellesi hyvää. Usein yksinäisyyttä kokiessa unohdamme meille tärkeät asiat, vaikka ne antaisivat meille voimavaroja ja iloa. Mikä olisi tänään pieni päätös tai teko, joka olisi sinulle hyväksi?
Sosiaalisten suhteiden luominen ja ylläpitäminen vaativat pitkäjänteistä työtä, mutta jo pienet askeleet voivat auttaa siinä. Luottamuksen syntyminen toiseen ihmiseen on jokaiselle henkilökohtainen kokemus, jota ei voi kiirehtiä. Tarjoa itsellesi mahdollisuuksia ja annathan itsellesi aikaa, jos päätät tutustua uusiin ihmisiin tai haluat syventää olemassa olevia ihmissuhteita.
Moni aikuinen kamppailee samojen kysymysten äärellä: miten ja missä tutustua uusiin ihmisiin? Missä aloitteita voi tehdä, jos työelämässä tai opintojen parissa ei ole löytynyt kaverisuhteita?
Mahdollisuudet tutustua uusiin ihmisiin voivat löytyä itselle merkityksellisten asioiden parista, kuten harrastusten tai samojen mielenkiinnon kohteiden ääreltä. Tähän tarpeeseen vastaa ihmisiä yhdistävä Kaverisovellus. Kaverisovellus tarjoaa turvallisen väylän tutustumiselle ja auttaa löytämään samassa elämänvaiheessa olevia.
Hanna ja Inka
Yksinäisyystyö Pohjois-Savossa -hanke
